Puikkomaisterin sukkakirjasta kokeiltua

Vuosi sitten sain lahjaksi Puikkomaisterin sukkakirjan. Se oli toivelahja. Toivoin siis itselle haasteita ja niitä sain. Kaupan päälle silmäniloa, olen selannut kirjan kannesta kanteen kymmeniä kertoja.

Neulekirjat noin yleisesti eivät ole toivelistalla. Ne ovat vähän kuin keittokirjat, yhdestä kirjasta yksi toteutus ja saman löytäisi netistä. Puikkomaisterin sukkakirja kuitenkin oli poikkeuksellisen houkutteleva. Ja kotimainen. Se on tärkeää, sillä käännöskirjoissa neuleohjeet muuttuvat joskus ihan oudoiksi.

Neulekirjan tekeminen ei varmastikaan ole mitään helppoa. Vaikka kuinka tarkastaisi, virheitä ja epäloogisuuksia eksyy joukkoon. Jotain pieniä juttuja oli tässäkin kirjassa havaittavissa, en niitä nyt enää muista. Mutta kirja onkin "tarkoitettu tosineulojille" eikä siksi jokaista mutkaa tarvitse selittää. Pärjäsin :)

Neulekuviot toimivat Puikkomaisterin kirjassa hyvin. Jotkut ruudukot olisivat voineet erottua paremmin, sillä välillä oli vaikea laskea silmukoiden määrää.

Aivan ekana halusin tehdä itselleni Loistavat niityt. Koska ohjeen mukaista Handun lankaa ei lähikaupoissani myydä, käytin Pirkkalankaa. Olin jo etukäteen surullinen pohjien tulevasta rikkoontumisesta, joten päätinkin tehdä säärystimet. Ovat sitten pitkäikäisemmät.

Toinen ohje, jota kokeilin oli Marjut. Oikein kiva kuvio, teen varmasti toistekin. Langoissa taas sovelsin. Käytin Regiaa sekä kaksiväristä Kirjopirkkaa.

Kolmas kokeilu, Ohdake. Päätin käyttää Loistavat niityt -säärystimistä jääneitä lankoja. Purkuun meni. En saanut kantapäästä istuvaa, en sitten millään. Palasin vanhaan tuttuun tyyliini, tavalliseen vahvistettuun kantapäähän. Varren kuvion jälkeen keksin kaikkea muuta. Mutta mitä, siitä luette joskus toiste. Nyt on toinen pari vielä puikoilla.

Loistavat niityt

Marjut

Ohdake
Kantapää meni lopulta purkuun. Jotain aivan muuta tulossa tilalle.

Vihaiset jalat

Hupsista. Venähti päivitysväli aika pitkäksi. Ei selityksiä, ei vaan ole huvittanut.
---
Pikkuystävien jalat palelivat, ja saamani puhelun perusteella vain angripöörssit voivat niitä lämmittää. Tilaus oli aluksi selkeä: toiselle punainen lintu, toiselle keltainen. Lisätoiveena oli muunmuassa että sukissa linnut rikkovat niitä rakennelmia. Ei kun googlaamaan virikkeitä.

No aivan aluksi oli myönnettävä, että minun tekemissä sukissa linnut eivät riko minkäänlaisia rakennelmia. Joitakin Angry birds -sukkaohjeita löysin, monet aivan pönttöjä. Yksi haku johti toiseen, kolmanteen jne. Suomalaisista vinkeistä ei mieleistä löytynyt. Onneksi internet on kutistanut maapallon niin pieneksi, että vinkkejä löytyy suhteellisen helposti myös muualta.

Oikea hakusana oli lopulta "angry feet", se vinkki löyty jostain blogista tai Facebookin neuleryhmästä. Päädyin huolellisesti tehtyihin ohjeisiin ja lintujen ilmeen kannalta tärkeään silmästöön. Hyvä löytö. En ehkä olisi pystynyt vangitsemaan lintujen persooonallisia ilmeitä ilman näitä loistavia ohjeita.

Sukkien saajat olivat tyytyväisiä. Punaisten saaja totesi "vautsi" ja kiikutti sukat kaappiin. Keltaisten saaja laittoi sukat heti jalkaan.