Tyynyliinat mökkiporukan joululahjoiksi

Mökillä nukkuu monta päätä ja jokainen pää tarvitsee tyynyliinan. Joku saattaa muistaa, että kesällä mökin vintage-tyynyliinat päätyivät vallan muuhun käyttöön. Uusille oli siis huutava tarve. Ja toki jotain joulumuistamisiakin on kiva antaa.

 

Päässäni oli visio jostain Carl Larssonin maailmasta. Sinistä, merihenkistä ja höysteeksi keltaista. Tyynyliinojen metsästyksen aloitin jo kesällä, sillä 20 saman henkistä mutta erilaista tyynyliinaa ei ihan yhdestä kaupasta löydy. Nimikointiin ostin keltaista tekstiilimaalia.

 

Mutta, mutta... Ei mennyt kuin Strömsössä. Keltainen väri oli joihinkin tyynyliinoihin liian vähän peittävä. Tämän asian sain paikkailtua käyttämällä keltaista muliinilankaa. Lopullinen moka ja huutonaurun aiheuttaja oli kirjoitusvirhe siskon nimen kohdalla. Sitäpä ei muliinilangalla korjattu. Perheen kannustuksesta laitoin tyynyliinan joulupakettiin virheineen päivineen.

 

 

 

Hyvää uutta vuotta ja kiitos kaikille blogin lukijoille!

 

 

Kipsikäden lapanen pikatoteutuksena

Olinpa eräänä(kin) päivänä Helsingissä työreissulla, kun sain hätätilauksen. Pikkuystävä sai käteensä kipsin ja kipsikäteen tarvittiin pikatoimituksena lapanen. Parin korttelin päässä kokouspaikasta löytyi lankaliike Snurre, jossa oli parhaillaan muuttomyynti alkamassa. Snurren uusi tuleva osoite oli juuri selvinnyt, joten tähän ei liene tarpeellista vanhaa kirjoittaa. 1.2.2015 alkaen Snurre löytyy  osoitteesta Malminrinne 1 B, Helsinki.

 

Snurre yllätti heti. Ensin kivalla valikoimallaan ja heti perään  miesmyyjällä. Esitin asiani ja hipelöimme yhdessä lankoja. Kipsikäden lapanen oli kuitenkin sikäli poikkeuksellinen juttu, että hätiin pyydettiin pian toinenkin myyjä. Kolmeen pekkaan osasimme valita sopivan alpakka-merinovilla -langan. Ja myös puikot, koska matkalaukussani ei juuri oikean paksuisia puikkoja ollut. Snurren valikoimaan kannattaa ehdottomasti tutustua, jos luonnonmateriaalit kiinnostavat. www.snurre.fi

 

Aloitin kotimatkalla junassa lapasen neulomisen ja pyysin lähettämään viestin mitoista. Ja nehän ilmoitettiin täsmällisesti visuaalisessa muodossa. Parin purkukerran jälkeen lopullinen lapanen muodostui joustinneuleesta ja palmikosta. Ja huh, sopi kipsin päälle!

 

Hexipuff onnittelee hääparia

Sain kutsun häihin. Lahjatoive oli niin selkeä, että ajatustyötä piti käyttää vain korttiin. Langat kun aina polttelevat käsissä, niitähän on käytettävä. Pikkuinen ripustuslenkillä varusteltu hexipuff vaikutti sopivalta idealta jouluisiin häihin.

Suunnittelin ensin kuninkaallistyylisen monogrammin hääparin etukirjaimista. Muutaman purkukerran jälkeen päädyin tavallisiin tolppakirjaimiin. Ei se eka visio vaan toiminut, ei sitten millään. Valmis hexipuff on suunnilleen tulitikkuaskin kokoinen ja sen tekemiseen meni kaksi iltaa. Samassa ajassa olisin tehnyt kokonaisen sukkaparin. Joskus pieni on työlästä.

 

Joulupalloja keskeneräisinä sekä arkistosta

Yhden joulupallon neuloo mallista riippuen noin parissa tunnissa. Jos on oikein reipas, ehtii Kupittaa-Pasila-junamatkalla tekemään koko pallon viimeistelyineen. Hosua ei kuitenkaan kannata, koska hankalimmat kuviot saattavat hötkyillessä mennä pahasti pieleen.

Viime vuonna viikkoa ennen joulua olin saanut aikaiseksi vasta kuoret seitsemään joulupalloon. Alla olevien kuvien valmiit pallot ovat vuoden 2012 satoa.

Piirileikkipallot, orava ja poro odottavat fyllejä

Yllä oma sydänmalli ja Arnen ja Carloksen sydänmalli
Alla Arnen ja Carloksen poro ja oma raitapallo

Paljetteja ja klitteriä yksivärisissä palloissa