Puikkomaisterin sukkakirjasta kokeiltua

Vuosi sitten sain lahjaksi Puikkomaisterin sukkakirjan. Se oli toivelahja. Toivoin siis itselle haasteita ja niitä sain. Kaupan päälle silmäniloa, olen selannut kirjan kannesta kanteen kymmeniä kertoja.

Neulekirjat noin yleisesti eivät ole toivelistalla. Ne ovat vähän kuin keittokirjat, yhdestä kirjasta yksi toteutus ja saman löytäisi netistä. Puikkomaisterin sukkakirja kuitenkin oli poikkeuksellisen houkutteleva. Ja kotimainen. Se on tärkeää, sillä käännöskirjoissa neuleohjeet muuttuvat joskus ihan oudoiksi.

Neulekirjan tekeminen ei varmastikaan ole mitään helppoa. Vaikka kuinka tarkastaisi, virheitä ja epäloogisuuksia eksyy joukkoon. Jotain pieniä juttuja oli tässäkin kirjassa havaittavissa, en niitä nyt enää muista. Mutta kirja onkin "tarkoitettu tosineulojille" eikä siksi jokaista mutkaa tarvitse selittää. Pärjäsin :)

Neulekuviot toimivat Puikkomaisterin kirjassa hyvin. Jotkut ruudukot olisivat voineet erottua paremmin, sillä välillä oli vaikea laskea silmukoiden määrää.

Aivan ekana halusin tehdä itselleni Loistavat niityt. Koska ohjeen mukaista Handun lankaa ei lähikaupoissani myydä, käytin Pirkkalankaa. Olin jo etukäteen surullinen pohjien tulevasta rikkoontumisesta, joten päätinkin tehdä säärystimet. Ovat sitten pitkäikäisemmät.

Toinen ohje, jota kokeilin oli Marjut. Oikein kiva kuvio, teen varmasti toistekin. Langoissa taas sovelsin. Käytin Regiaa sekä kaksiväristä Kirjopirkkaa.

Kolmas kokeilu, Ohdake. Päätin käyttää Loistavat niityt -säärystimistä jääneitä lankoja. Purkuun meni. En saanut kantapäästä istuvaa, en sitten millään. Palasin vanhaan tuttuun tyyliini, tavalliseen vahvistettuun kantapäähän. Varren kuvion jälkeen keksin kaikkea muuta. Mutta mitä, siitä luette joskus toiste. Nyt on toinen pari vielä puikoilla.

Loistavat niityt

Marjut

Ohdake
Kantapää meni lopulta purkuun. Jotain aivan muuta tulossa tilalle.

Vihaiset jalat

Hupsista. Venähti päivitysväli aika pitkäksi. Ei selityksiä, ei vaan ole huvittanut.
---
Pikkuystävien jalat palelivat, ja saamani puhelun perusteella vain angripöörssit voivat niitä lämmittää. Tilaus oli aluksi selkeä: toiselle punainen lintu, toiselle keltainen. Lisätoiveena oli muunmuassa että sukissa linnut rikkovat niitä rakennelmia. Ei kun googlaamaan virikkeitä.

No aivan aluksi oli myönnettävä, että minun tekemissä sukissa linnut eivät riko minkäänlaisia rakennelmia. Joitakin Angry birds -sukkaohjeita löysin, monet aivan pönttöjä. Yksi haku johti toiseen, kolmanteen jne. Suomalaisista vinkeistä ei mieleistä löytynyt. Onneksi internet on kutistanut maapallon niin pieneksi, että vinkkejä löytyy suhteellisen helposti myös muualta.

Oikea hakusana oli lopulta "angry feet", se vinkki löyty jostain blogista tai Facebookin neuleryhmästä. Päädyin huolellisesti tehtyihin ohjeisiin ja lintujen ilmeen kannalta tärkeään silmästöön. Hyvä löytö. En ehkä olisi pystynyt vangitsemaan lintujen persooonallisia ilmeitä ilman näitä loistavia ohjeita.

Sukkien saajat olivat tyytyväisiä. Punaisten saaja totesi "vautsi" ja kiikutti sukat kaappiin. Keltaisten saaja laittoi sukat heti jalkaan.

Mitä tuli tehtyä ja mistä unohdin kertoa

Huoh! Blogi ei saa olla rasite, eihän. Päivitystahti ei pysy millään tehtyjen käsitöiden tasalla. Hiukan se harmittaa. On nimittäin aivan todella mukava selata jälkikäteen omien käsitöiden kuvia. Mitat, koot, ohjeet ja langat on kamalan kätsää olla jossain muistissa, siksi tämän blogin aikanaan perustinkin. Mutta nyt syksy on ollut kovin paljon muuta ohjelmaa pullollaan. Bambupuikkoja ehtii toki heiluttelemaan lentokoneessakin. Kuvat voi napata missä vaan. Mutta blogitekstin tekeminen vaatii jo hetken pysähtymisen.

Jotta loppuvuoden tekeleet eivät vaipuisi unohduksiin, laitetaan nyt edes kuvat. Hyvää tulevaa vuotta 2016 kaikille. Käsityön iloa!

Sormikkaat edestakaisin - odottavat kokoamista

Houtskarin vikkelisukat Sukupolvien sukka -kirjasta

 

Tossut Dropsin Eskimo -langasta

Tossujen jämistä lovikka-kynsikkäät

Myyjäisiin lämpimiä rannekoruja

Pikku kasseja vanhasta julisteesta myyjäisten asiakkaille

Myyjäisten ajan heiluttelin uusia Arne&Carlos sukkiani seminaarissa

Tuplalapaset ja pipo joululahjaksi

Pitkät polvisukat

"Tekisitkö mulle tennareihin mahtuvat pitkät sukat?" Kysymykset esitti tytär, jolla toki on jo kymmenet tekemäni villasukat. Monet vaan turhan paksusta langasta tehtyjä mahtuaakseen tennareiden sisälle. Kipaisimme yhdessä Käsityö-Elisaan ja teini sai itse valita mieleisen langan. Ostoskoriin päätyi hieno sukkalanka Jawol Magic, liukuvärjättynä ruskan sävyissä. Hyvä lanka, saa pestä koneessa ja riittävän ohutta.

Mallin sovelsin Upeat kirjoneulesukat -kirjasta. Ohje oli perin outo, sukan varsi olisi pitänyt tehdä tasoneuleena. Siis miksi? Tein suljettuna neuleena ja muutenkin vähän sovelsin. Tai aika paljonkin sovelsin. Noi käännöskirjat on kyllä aina vähän sitä sun tätä. Ehkäpä ne sopivat lähinnä ideoiden hakemiseen.

Sukista tuli oikein kivat. Ja syytä oli tullakin. Nämä on taas niitä kahteen kertaan tehtyjä sukkia. Sen verran tuli purkuja tehtyä, että samassa ajassa olisin tehnyt varmaan kolme paria tavallisia sukkia.

Lanka: Lang Yarns Jawoll Magic
Puikot: 2,75

Hovineito-sukat Ullaneuleen ohjeella

Neulemaailman verkkolehti Ullan Hoivineito-sukat ovat jonkinlainen nettiklassikko. Kaunis malli, joka on toteutettu aika lailla perussilmukoilla.  Ohjetta on kovin kehuttu, mutta itse en vakuuttunut aivan täysin. Jouduin hiukan soveltamaan, jotta sukasta tuli sopiva. Myönnettäköön, että en tehnyt mallitilkkua vaan luotin vanhaan vaistooni käsialasta. Mutta silti... Ohjeessa annetaan peräti kuusi eri lankavaihtoa keskipaksuille langoille, joita valitsemani Nallekin edustaa. Kaipa se on mahdollista, mutta harvoin ohjeen tekijä niin tekee.

Nämä sukat annoin lahjaksi ystävälle idealla "sukka jokaiselle vuosikymmenelle." Se toinen pari oli ne retrohenkiset raidalliset. 

Lanka: Nalle
Puikot: 3,5
Koko: 37

Elämänpolkuja, retrohenkiset sukat

Kirjoitin aikaisemmin Sukupolvien silmukat -kirjasta. Siitä kirjasta päätin kokeilla näitä Elämänpolkuja -sukkia. Malli on Käkisalmen museon kokoelmasta. Varressa on polvekeraitaa, elämän ylä- ja alamäkiä. Teräosassa raidat ovat tasaisia, niinkuin elämänpolutkin välillä.

Nämä sukat lähtivät lahjaksi tasavuosia viettävälle ystävälle. Lahjansaaja kommentoi sukkia retroiksi. Hän sai toisenkin sukkaparin eli yhden sukan jokaiselle vuosikymmenelle. Postaan myöhemmin siitä toisesta parista.

Puikot: 2,75
Lanka: Regia 4-säikeinen sukkalanka
Koko: n. 37

Sukupolvien silmukat -neulekirja

Kesällä täällä blogissa on ollut aika hiljaista. No totta puhuen, hiljaista oli koko alkuvuosi. Käsitöitä kyllä on työn alla monta yhtäaikaa. Blogikirjoituksiakin on luonnoksina melkoisesti. Rima niiden julkaisuun nousee mitä enemmän aikaa kuluu. Taidankin painaa deleteä ja luoda uusia postauksia.

Kesä, kesä. Monen mielestä kuluva kylmä kesä on ollut parasta neulojalle. Ja tottahan se on, että ihan hirveän hikisillä käsillä ei viitsi puikkoja kilkutella. Oma neuletahti taisi olla sellainen kuin millä vaan kelillä, fiiliksen mukaan. Hiukan kävin hakemassa inspiraatiota kirjastosta.

Sukupolvien silmukat -kirja on käsityöharrastajien tekemä ja se sisältää karjalaisen perinteen mukaisia neuleohjeita. Kaikki sukka- ja lapasmallit ovat 1700- 1940 luvuilta. Kirjaa myydään mm. Taito-keskuksessa. Todella kauniilla kuvilla varustettu kirja oli melkoinen tietopaketti neulemalleista vuosien takaa. Kokeilin Elämänpolkuja -sukkia Regian 4-säikeisellä sukkalangalla. Niistä kerron lähiaikoina lisää. Kutkuttamaan jäi kuvassa olevat hapsulliset sormikkaat, osaisinko.

Valepalmikkoa sukkiin

Kyllä on blogi hunningolla. Keskeneräisiä käsitöitä on läjäpäin ja blogin luonnoksissa näyttää olevan vähintään sama määrä luonnostekstejä. Olisko tähän joku selitys? No ehkäpä työrintamalla on ollut hieman vilkkaampaa ja työ on niin sanotusti haitannut harrastuksia. Nyt kun kesäloman ensimmäinen satsi alkoi, pitäisi olla aikaa saattaa loppuun lukuisat keskeneräiset harrastusprojektit. Toisaalta, koska neulominen ja siitä bloggaaminen on vain huvitusta itselleni, jätän tekemättä jos kertakaikkiaan ei huvita. Nii!

Nämä valepalmikko-kuvat odottivat siellä blogin luonnoksissa julkaisemista. Valepalmikko on silkkaa huijausta, näyttää palmikolta mutta ei sitä ole. Kuvio syntyy ylivetokavennuksista ja langankierroista. Silmukkamäärän tulee olla viidellä jaollinen. Jos ei ole, valepalmikkoa voi vuorotella muiden pintojen kanssa, kuten kuvien harmaissa sukissa. Sukan varressa valepalmikko on myös funktionaalinen, se joustaa hyvin ja palautuu muotoonsa tavallista joustinta paremmin. Neulojalle valepalmikko tuo vaihtelua perusjuttuihin.

Ja näin se tehdään
1 krs: *2 nurin, 3 oikein*
2. krs: *2 nurin, nosta 1 silmukka oikein neulomatta, neulo 2 oikein, nosta neulomaton silmukka kahden viimeksi neulotun silmukan yli*
3. krs: *2 nurin, 1 oikein, langankierto, 1 oikein*
4. krs: kuten 1. kerros

Jämäkiemurat Dropsin vinoraitasukkia mukaillen

Neulojalle kertyy jämäkeriä. Se on ihanaa sillä jämistä neulotaan villemimmät silmukat. Nyt vastaan tuli todella villi ja mielenkiintoinen ohje jota oli heti päästävä kokeilemaan. Jämälangat pelastivat kärsimättömän, lankakaupoille ei ollut aikaa.

Tässä mallissa neulotaan koko ajan neljällä eri värisellä kerällä. Joka toinen kerros tehdään työn nurjalla puolella ja lankoja kieputetaan toistensa ympärille saumakohdissa. Värien vaihtumiskohta siirtyy vähän kerrallaan eteenpäin. Tuloksena on vinot pystyraidat ilman lankojen kuljettamusta tai katkaisemista. Kantapää oli erilainen kuin mitä yleensä teen. Sukka tehtiin kärkeen saakka yhtenä pötkönä. Kantapään kohdalle vain neulottiin pätkä eriväristä lankaa, joka lopuksi purettiin kantapään silmukoita varten.

Ohje on siis DROPS vinoraitasukat. Langat kaikenlaisia. Puikot nro 3.

Palmikkosukat sweet tomato -kantapäällä

Uutta on kokeiltava, jotta mieli pysyy virkeänä. Yleensä teen tavallisen vahvistetun kantapään. Se kun sujuu vaikka unissaan. Sweet tomato -kantapää oli joskus kuukausia sitten kovassa huudossa käsityöpalstoilla ja sen istuvuutta jalkaan kehuttiin kovasti. Pakkohan sitä oli kokeilla.

 

Muutama purkukerta tuli tehtyä. En saanut lopputulosta reiättömän siistiksi. Lopulta päätin jättää reilusti reiät näkyviin sillä reikien hysteerinen peittely teki lopputuloksesta epäsiistimmän. Tällaisella kantapäällä sukan kokoa oli vaikea mitata. Kulmikas vahvistettu kantapää on selkeä mittaamisen kannalta. Tämä pyöreämuotoinen sweet tomato oli enemmän tulkinnanvarainen. Jostain sen mitan kuitenkin otin, en muista mistä. Sukista tuli kai kokoa 38 ja ne menivät siskolle lahjaksi.

 

Lanka on Nallea ja malli ilman kantapäätä on Novitan Joogasukka. Siinä ohjeessa silmukkamäärä täsmäsi kivasti sweet tomaton kanssa.

 

Kiinnostuitko?
Katso video sweet tomato kantapään tekemisestä https://www.youtube.com/watch?v=IRc3309JUyc

 

Harmaan sävyjä, kantapäitä ja palmikoita

Kuvasatoa viime vuodelta.

Harmaa ei ole tylsä väri. Sävyjä on loputtomasti ja neutraalius antaa mahdollisuuden leikkiä pinnoilla. Erityisen kaunis harmaa on palmikkoneuleessa. Harmaan sävyjen ja palmikoiden lisäksi kuvissa näkyy erilaisia kantapäitä. Vahvistettu, sweet tomato, ristiin vahvistettu sekä kantapää, jonka nimeä en tiedä.

Nettle essence -tossut

Ravelry on pohjaton neuleohjeiden aarreaitta. Sivusto on jotenkin vaan niin kankea, että en millään jaksa sieltä mitään hakea. Onneksi joku muu jaksoi ja vinkkasi näistä kauniista Nettle essence -tossuista. Kovin paljon nämä houkuttelivat kokeilemaan ja pelkästä kuvasta en saanut ideaa irti. Niin siinä sitten kävi, että ensi kertaa elämässäni ostin netistä neuleohjeen.

 

Tossut aloitettiin kärjestä ja viimeisenä tehtiin kantapää todella erikoisella tavalla. Purkuja tuli tehtyä moneen kertaa. Sinnittely kannatti, sillä tossuista tuli oikein kivat. Mitään sarjatuotantoa näistä en kyllä aloita ja aloittelevalle neulojalle en suosittele missään nimessä. Mutta konkareille, niille jotka tekevät perussukat vaikka unissaan, malli tuo varmasti hauskaa vaihtelua.

 

p.s. Bongaa joulupallot

 



Lankaa somerolaisten lampaiden villasta

Lankavarastoon päätyy välillä lankoja, joista ei millään raaskisi tehdä mitään. Ajatusketju on järjetön. Eiköhän langat ole sitä varten, että niistä jotain tehdään. Toisaalta, jotain terapiaa taitaa olla sekin, kun lankoja vaan silittelee ja miettii mitä niistä tekisi.

Parin vuoden silittelyn jälkeen suomenlampaanvillaiset ja kasveilla värjätyt langat muuttuivat kahdeksi sukkapariksi. Lankojen tekijä on somerolainen Sari Witka, jonka lankoihin ja tuotteisiin voi tutustua kotisivuilla www.villatpellavat.net

 

Yksi kuva, kaksi harrastusta

 

 

Tiikeri-tytön tiikerisukat

Joulun jälkeen uskallan hiukan paljastaa ennen joulua varjeltuja salaisuuksia.

Kummitytön kestolahjatoive on tiikerien suojelu. Koska olen joulupukin virallinen apulainen, sain huolehtia tiikerien suojelun tukemisesta kummitytön nimissä. Yhdessä diplomin kanssa joulupakettiin sopi mitä mainioimmin tiikeriset sukat  Hjertegarnin Safari-langasta. Ja mikä tuuri, jätepaperiin oli ajautumassa tiikeri-juliste, joka taittui oivalliseksi lahjakääreeksi.

Vakoilijatontut kertoivat, että lahja oli mieluinen, jopa joulun paras!