Tyynyliinasta sisustussydän

Mökillä inventoitiin eli raivattiin raivokkaasti. Lakanakaapin todettiin olevan täynnä lakanoita, jotka eivät sovellu nykyaikaiselle nukkujalle. Liian lyhyitä, liian kapeita, liian rikkinäisiä, liian jotain jne. Monet lakanat ja tyynyliinat ovat kuitenkin epäkäytännöllisyydestään huolimatta kovin kauniita. Pitsit, monogrammit ja kauniit pinnat olisi sääli heittää sumeilematta pois.

 

Joitakin vuosia sitten ystävä toi joulutervehdyksenä kauniin sisustussydämen. Aloin apinoimaan sitä ja käynnistin sydäntehtaan. Kiitos lahjasta, joka antoi inspiraation vielä vuosien jälkeen!

Punaruutuinen on ystävän tekemä, jota sitten lähdin matkimaan.
Valkoinen on itse tehdyistä ensimmäinen ja lähti MK-nimikirjaimet omaavalle isoäidille lahjaksi.

 

 

Piiru 14 -partioleirin käsityökuulumiset

Vietin viisi päivää Lounais-Suomen partiopiirin Piiru 14 -leirillä, joka pidettiin Evolla Hämeenlinnassa. http://www.piiru14.fi/

Jokaiseen leiripäivään kuului runsaasti aktiviteetteja, joista osa oli erilaisia kädentaitoja. Lisäksi tietenkin mukanani oli pikku puhdetyö sekä itse värkkäiltyjä leirivarusteita.

Tässä pienet kuvamaistiaiset. Ekaksi ihan maailman paras idea; männynneula :)

Oletko huomannut, että luonto on täynnä pujotteluneuloja?
Ja jos neula katkeaa, uusi odottaa jo vieressä.

Sormivirkatut pötköt punottiin pussukaksi. Ei onnistunut kovin hyvin...

Vanhasta uutta eli kahvipussista sydän.
Huomaa tekijän ranteessa oleva koru.


Leiriseurakunnassa sai halutessaan käydä tekemässä rukoushelmet

 

Porukalla tehty mölkky-peli onnistui loistavasti

 

 

 

Partioshaali tositoimissa leirin päättäjäisissä

Ennen leiriä huovutin tavallisen istuinalustan päälle hahtuvaa.
Koko homma meni suht päin persettä, mutta hyvinpä tolla leirillä istui

Menee myös rullalle.
Tosin maasto-olosuhteisiin huovutettu pinta on liian kitkainen.
Roskat tarttuu.

 

 



Välipalakäsityönä mukana oli kolmiohuivi.
Tässä kaikki, mitä leirin aikana ehti tekemään. Oli muuta puuhaa.

 

 

Ei muuten toimi tämä blogger tänään kovin hyvin. Kuvat eivät olleenkaan asetu sinne minne haluaa ja tekstin kokokin on ihan mitä sattuu. Mikä lie mättää. Olisko bloggerin kesäloma.





Hilun Lillit Novitan lapaslehdessä!

Viime syksynä lähetin Lilli-lapaset Yhteishyvän ja Novitan lapaskilpailuun. Jotenkin unohdin koko homman sen koomin. Nähtävästi en ole käynyt Novitan sivuilla kuukausiin ja en myöskään ole selaillut Novitan lehtiä kauppareissulla. Outoa. Tänään kuitenkin tuulet kääntyivät ja tartuin maitokaupassa tammikuussa julkaistuun Novitan Lapaslehteen. Ja siellähän ne olivat, lapaskilpailuun lähetetyt Lillit. Olivat vielä saaneet seuralaisikseen Lasset. Lillit ja Lasset näkyvät myös Novitan lapasideoissa.   

 

Toivoin, että Lilleistä tulisi ketjulapaset, niitä tehtäisiin paljon ja mahdollisimman monella lapsella olisi hauskat leikkikaverit lapasten muodossa mukana. Ainakin Omppumadon blogissa on Lapaslehden ohjeesta innostuttu ja kommenteista päätellen myös muut. Hyvää matkaa Lilleille maailman joka kolkkaan!



Tämä Lilli lähti kilpailuun ja muuttui ohjeeksi Lapaslehteen

 

Vanhainkodin neulegraffiti

Vierailin Mäntyrinteen vanhainkodissa ja ilahduin kädentaitojen ja taiteen läsnäolosta. Moni seinällä oleva teos oli yhteisötaidetta, asukkaiden yhdessä tekemää. Rohkeita ideoita ja taidokkaita toteutuksia, joista riittää iloa vuosiksi eteenpäin.

Mäntyrinteen väki on ollut suorastaan edelläkävijään neulegraffitien osalta, vaikka he eivät ehkä ole itse kutsuneetkaan teosta juuri neulegraffitiksi. Graffiti tai ei, 640 tupsua muodostavat hauskan ja modernin ryijyn.

4. July - Sukat Yhdysvaltain itsenäisyyspäivään

Tänään on Yhdysvaltain itsenäisyyspäivä. Tiesin asian hyvissä ajoin, sillä suosikki-someni Pinterest täyttyi aiheeseen liittyvistä vinkeistä.  Lipun värejä toistavia askarteluja, ruokia ym. on kiinnitetty käyttäjien seinille tajuttomat määrät, katso vaikka. Samat ideat sovellettuna Suomen lippuun...ööö, ei ehkä aina hyvä idea. Suomen itsenäisyyspäivään verrattuna Yhdysvaltalainen versio taitaa olla melkoinen karkelo. Voisi olla hassua, jos heittelisimme sinivalkoisia confetteja tai kirjoittaisimme nakkisämpylään "rakastan Suomea". Itsenäisyyspäivän ovikranssi on kyllä toteuttamisen arvoinen idea.

Töllötin näytti eilen illalla Syntynyt 4. heinäkuuta -elokuvan. Sitä katsellessa valmistuivat kolmiväriset raitasukat veljelle. Lanka on Regian World Ball Coloria eli maailman värejä. Regia ei ota kantaa siihen, minkä maan värit langassa on. Huomasin, että ihmisille syntyy väreistä erilaisia mielikuvia: Ranska, Venäjä, Norja, Englanti, Thaimaa. Ja totta, näiden kaikkien maiden lipuissa on väreinä sininen, punainen ja valkoinen.

 

Ehkä kaunein tapa tehdä lankakerä

Ranska


Venäjä

 



Partioshaali

Viime kesänä tein pörheän partiohuivin ja ajatus jättimäisestä huivista eli partioshaalista jäi kytemään. Nyt se on tehty! Tarjouskorista ostettua pörhölankaa meni kolme täyttä kerää + yhden kerän jämät. Kutosen pyöröpuikoilla isokokoinen huivi valmistuu hujauksessa.

Tositoimiin partioshaali pääsee Piiru 14 -leirillä. Pahoittelut jo etukäteen leirikavereille, jos jotakuta sattuu hävettämään tämä tyylihuipennus.

Tällaista lankaa. En ehkä pukeutuisi tämän väriseen neuleeseen...

Vertailukohtana normi partiohuivi. Ryppyinen ja likainen, kuten partsahuivit aina.

Avustaja havainnollistaa, miten suuren huivin alle piiloudutaan.

Partioshaali retkellä Vartiovuorella.

Videonauhoista valaisimelle varjostin

Mummu jätti jälkeensä romanttisen valaisimen. Jalka on jykevää alabasteria, varjostin jotain hienoa kangasta. En tiedä kuinka monta vuotta valaisin oli mummulla, vuosikymmeniä kuitenkin. Mummu on valaissut itseään ihan toisissa galakseissa jokseenkin 13 vuotta ja sen ajan valaisin on ollut täysin hunningolla. En tiedä olisiko varjostin päässyt tuohon kuntoon mummun tiukassa huolehdinnassa. Yhtä kaikki, kangas ei näköjään ikuista ole, toisin kuin jalan alabasteri. Juu, pohjassa on tarra, siitä tiedän materiaalin...

Mummu oli vanhan kansan nuukailija, kunnon säästäjä. Saanen siis tuunauksella anteeksi valaisimen kaltoinkohtelun. Ja lisäpisteitä haalin siitä, että tuunaukseen käytetty materiaali on kierrätysmateriaalia eli VHS-nauhaa. Aivan, videonauhaa, joka näyttää olevan ikuisempaa kuin videolaitteet, jotka välttämättä tarvittaisiin nauhojen alkuperäiseen tarkoitukseen.

 

 

p.s. Tuo hieno printti nuottien vieressä on synttärilahja työkavereilta. Taiteilija Reetta Isotupa-Siltanen tekee kollaasitöistään printtien lisäksi kortteja, julisteita, muovitaskuja ym. Niitä saa Joutomaasta esim. täältä