Virkatut muffinssit ja muut herkkupalat tuntuvat olevan kovasti suosittuja amigurumeja. No onhan niihin kätevä upottaa jämälankoja, jos jollain nyt sattuu prinsessakakun vihreää jämää olemaan. Ja voi olla, että jonkun mielestä niitä on hauska tehdä.
Mullehan nämä taitavat jäädä ainokaisiksi, ei ollut ihan oma juttu. Osin syynä vähäiseen innostukseen lienee se, että virkkaaminen on liki edellytys pehmeiden leivosten onnistumiseen. Ja sehän ei multa suju, toisin kuin neulominen. Oppimistehtävän merkeissä siis mentiin, niin käden taitojen kuin henkisen kestävyydenkin puolella.
Makupaloja syntyi lopulta yksi kutakin ja ne matkasivat leivoslaatikossa lahjaksi ihanalle prinsessalle. Lahjan saaja oli niin tyytyväinen, että soitti vielä illalla kiittääkseen uudelleen. Että kyllä kannatti ponnistella, nyt on hyvä mieli.
Hain vinkkejä leivoksiin netistä ja kirjastosta. Lopulta en noudattanut yhtäkään ohjetta, mutta kuvista oli kieltämättä suuri apu.
- Parhaat kuvat löytyvät "Virkade kakor" -kirjasta, kannattaa lainata!
- Ehdottomasti huonoimmat ja epäinnostavimmat kuvat löytyivät "Amigurumi-herkut" -kirjasta, jossa oli karmea taitto ja epätarkat kuvat sutaistuista käsitöistä. Ihanko tosissaan joku on tuollaisen kirjan tehnyt ja kustantanut. Hei kamoon!
- "Intona virkkaukseen" oli kelpo teos, jossa tosin yritettiin huijata lasten tekevän lähes tehdasmaisen tarkkoja käsitöitä. Justiinsa.
Seuraavaksi luvassa postaus vihaisista sukista.
